♥ Garsas LT "Gee/Kake" ♥
rotu: arabialainen täysiverinen
skp: ruuna
säkä: 153cm
syntynyt: 23.12.1998
väri: rautias
ylläpidossa 11.7.2012 - 21.6.2013
ko: heA
re: 115cm
Gee oli yksi upeimpia ja ihmeellisimpiä hevospersoonia mitä olen saanut tuntea. Niin herkkä, hölmö, säpäkkä, nopea, luonteikas, ystävällinen, eloisa, hieno, täysi idiootti ja ihan paras. Geen kanssa sai kokea koko tunnekirjon, sillä jokainen päivä oli erilainen.
Saan kuitenkin olla Geelle monesta asiasta niin kiitollinen. Gee opetti mulle, kuinka ei auta hermostua itse kun hevonen hyppii vieressä narun päässä kaikki piffit ja paffit puolipaniikissa, ja kuinka täytyy vain kiivetä takaisin selkään ja ohjata esteelle uudestaan, vaikka koko hyppääminen tuntuisi menevän täysin pieleen. Mutta Gee opetti myös, mitä on todellinen luottamus. Luottamus hevoseen ei ole sitä, että voi olla varma ettei se koskaan tee mitään ja on aina kuin enkeli. Ehei, luottamus on sitä kun voi luottaa hevoseen vaikka tietää sen huonot puolet. Ja tietää myös mitä tehdä, kun hevonen kiukuttelee, on epävarma tai vastaavaa.
Esteillä meidän treeni jäi pahasti kesken satulaongelmien takia, mutta maastossa ja koulussa opin tuntemaan Geen liki täysin ja luottamaan siihen. Alussa maastoilu Geen kanssa ei ollut mitään täydellistä. Se hypähti sivuun jokaisen vähänkin epäilyttävän kannon ja kiven kohdalla, kipitti jännittyneenä pää ylhäällä enkä voinut luottaa siihen täysin sekunttiakaan. Loppuajasta kaikki oli täysin toisin. Pystyin päästelemään Geellä niin lujaa kuin kavioista lähti maastossa ilman satulaa, ja maastoilla yksin täysin ilman ongelmaa. Luotin Geehen, sen pöllöyksistä huolimatta.
Koulussa meillä alkoi menemään etenkin loppuajasta tosi kivasti. Mua harmittaa aika paljon etten ehtinyt starttaamaan Geellä yhtään helppoa A:ta, mutta päästiinpähän ainakin treenaamaan kunnolla.
Gee oli kuitenkin aina ystävällinen, ja todella mukava tapaus. Mulla on edelleen tosi kova ikävä pikkumiestä, ehkä me vielä tavataan. :)
♥ Zicko ♥
rotu: risteytysskp: ruuna
säkä: n. 145cm
syntynyt: 1988
väri: kimo
ylläpidossa: tammikuu 2012 - kesäkuu 2012
ko: heB
re: 100cm
Zicko oli täydellinen ruutia täynnä oleva superpappa. Ihan uskomaton tapaus, lyhyesti sanottuna. Ei voi käsittää, kuinka paljon elämäniloa ja vauhtia voi olla niin vanhassa ponissa. Ensimmäisillä ratsastuksilla oli hyvä, kun sain sen hidastamaan. Siis muutaman kierroksen jälkeen.
Zicko oli mulle ehdottomasti paras mahdollinen ns. ensiponi. Se ei pelännyt mitään, hyppäsi kaiken mitä eteen laittoi ja oli tosi kiltti. Jekkuja papalta kuitenkin löytyi, en tule unohtamaan miten se karkasi ratsastuksen jälkeen heti suitset pois päästä saatuaan pellolle laikkailemaan satula selässä. Mikään varovaisen ratsastajan poni Zicko ei myöskään ollut, sellaisia kuskattiin oikein reipasta tahtia pitkin kenttää. Kesää kohti Zicko kuitenkin alkoi rauhoittua, ja siitä alkoi tulemaan kiva ratsu rauhallisemmallekin.
Parhaana muistona Zickosta ovat maastot. Sen luotettavampaa ponia ei siihen hommaan löytynyt. Pystyin vain antamaan ohjaa ja liki makaamaan Zickon kaulalla, kun Zicko meni matalaksi ja antoi mennä. Ja sehän meni lujaa.
Kouluponi Zicko ei oikein ollut, mutta teki myös sillä puolella nättiä pätkää välillä. Esteillä Zicko oli yhtä elementissään kuin maastossa, aina yli eikä puomit kolissut.
Zicko kuitenkin lähti minulta, kun totesin että sen on aina päästä jo kevyeempään käyttöön. Olin saanut sen kevään aikana ihan hyvään lihakseen ja terveydessä ei ollut vikaa, mutta aloin huomata sen olemuksesta että nyt alkaa riittää. Zicko pääsi tutulleni kevyeeseen käyttöön ja nauttii siellä elämästään. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti